Melun aiheuttamat riskit

Tiesitkö, että kuulonalenema on yksi yleisimmin ilmoitetuista fyysisistä ammattitaudeista maailmassa? Monet altistuvat päivittäisessä työssään vaarallisille melutasoille, ja huono uutinen on, että kuulonalenema on aina pysyvä. Hyvä uutinen on, että se on helppo välttää! Tässä oppaassa selitetään, milloin melu on vaarallista ja miten tältä vaaralta voidaan suojautua.

image

Kuulonalenema

Melun aiheuttama kuulonalenema on kertynyt sairaus, joka lisääntyy jokaisessa ylialtistuksessa. Voimakkaan melun aiheuttama kuulovaurio tapahtuu hitaasti, yleensä monien vuosien aikana. Siksi sitä vaikea havaita varhaisessa vaiheessa.

Kun altistut melulle, korvan solut turpoavat ja jäykistyvät. Tämä voi aiheuttaa tilapäisen kuulohäiriön. Jos altistus pitkittyy, lopulta solut kuolevat aiheuttaen pysyvän kuulonaleneman. Pitkäkestoinen melualtistus voi myös aiheuttaa tinnitusta ja hyperakustista – herkkyyttä tietyille äänille. Vaikka vaurio on fyysinen, kuulonalenema voi vaikuttaa myös mielenterveyteen. Ongelmat, esim. ettet kuule, mitä lapsenlapsesi sanovat tai tunnet olosi rajoitetuksi sosiaalisessa elämässäsi, voivat aiheuttaa masennusta ja stressiä, mikä puolestaan voi aiheuttaa korkeaa verenpainetta.

Miten melu aiheuttaa kuulonalenemaa?

Seuraavassa epätieteellinen, mutta helposti ymmärrettävä selitys: Kuvittele, että turvallinen kokonaismelualtistus päivän aikana mahtuu tavalliseen juomalasiin. Kaikki melu, jolle altistut päivän aikana, on kuin tähän lasiin kaadettu vesi. Nukkuessasi lasin sisältö katoaa, ja aloitat seuraavan päivän tyhjällä lasilla. Jos lasi on kuitenkin tulvinut yli, yöuni ei riitä poistamaan kaikkea vettä. Seuraavana päivänä lasi on jo puoliksi täynnä, kun aloitat päiväsi. Jos tätä jatkuu pitkään, kuuloelin uupuu ja lopulta vaurioituu.

Jos kuvitteellinen vesilasi täyttyy työpäivän aikana, siihen ei jää tilaa vapaa-ajallasi kohtaamallesi melulle. Käyttämällä kuulonsuojaimia meluisissa työympäristöissä voit vähentää lasissa olevan veden määrää ja luoda altistuspuskurin.

image

Milloin tarvitsen kuulonsuojaimia?

EU:n meludirektiivin 2003/10/EY mukaan kuulonsuojaimia on käytettävä, jos keskimääräinen melutaso on 85 dB tai yli, ja niitä suositellaan käytettäväksi 80 dB:n keskimääräisestä tasosta alkaen. Hellberg suosittelee kuitenkin aina melutason alentamista enintään 75 dB:hen. Tämä johtuu siitä, että useat ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa melun vähentämiseen.

Jos et ole varma melutasosta, hyvä nyrkkisääntö on, että jos sinun on korotettava ääntäsi tullaksesi kuulluksi seisoessasi metrin päässä kuuntelijasta, melutaso on todennäköisesti vaarallinen.

Kuulonsuojaimen tarjoama melunvaimennus voi alentua huonon istuvuuden, virheellisen käytön ja puutteellisen kunnossapidon vuoksi. Pitkät hiukset, parta ja silmälasit voivat vaikuttaa suojaimen istuvuuteen. Mitä suurempi melunvaimennus, sitä paremmin kuulosi on suojattu. Muista kuitenkin, että liian suuri vaimennus voi olla myös vaarallista, jos se esimerkiksi estää sinua kuulemasta varoitussignaaleja. Siksi on erittäin tärkeää valita oikea kuulonsuojain tarpeiden mukaan. Valintaoppaamme auttaa sinua löytämään sinulle oikeat kuulonsuojaimet.

image

Pidä kuulonsuojaimet päässäsi!

Kuulonsuojaimet poistetaan helposti vaarallisissa melutasoissa työskenneltäessä. Ehkä vain nostat kupua kuullaksesi, mitä työtoverisi sanoo, tai poistat suojaimet kokonaan vastataksesi puheluun.

Valitettavasti lyhytkin altistuminen voimakkaalle melulle voi aiheuttaa vahinkoa pitkäkestoisesta ja asianmukaisesta suojauksesta huolimatta. Jos kuulosuojaimet poistetaan tai ne vain nostetaan pois alle kymmeneksi minuutiksi päivässä, vaimennusteho putoaa dramaattisesti. Tämä koskee erityisesti korkeampia taajuuksia, joilla vaimennus on optimaalinen. Hellberg tarjoaa laajan valikoiman kuulonsuojaimia erilaisilla ominaisuuksilla, kuten aktiivisella kuuntelulla,Bluetoothilla ja kaksisuuntaisella viestinnällä, varmistaakseen, että kuulosi on aina suojattu. Valitse oikeat kuulonsuojaimet tarpeitasi varten – silloin sinun ei koskaan tarvitse poistaa niitä altistuessasi vaaralliselle melulle.

Tietoja äänestä

  • Ääni tärinän aiheuttamaa painetta. Sitä mitataan desibelinä (dB) ja taajuutena (Hz).
  • dB on logaritminen asteikko. Esimerkiksi 3 dB:n nousu kaksinkertaistaa äänenpainetason. 0 dB:n ja 120 dB:n, joka on kipuraja, välinen ero on noin satamiljardikertainen.
  • Pieni dB:n kasvu lisää melualtistusriskiä valtavasti.
  • Taajuus on värähtelyjen määrä sekunnissa. Ihminen kuulee taajuusalueen 20-20 000 Hz.
  • Yleisimmät äänet, kuten puhe, sijoittuu keski- ja korkeataajuiselle alueelle (500-4000 Hz). Ihmisen kuulo toimii parhaiten tällä alueella, mutta siinä se on myös herkin ylialtistukselle.